Huomioita

Ensimmäistä viikkoa Norjassa on sävyttänyt flunssa tai jokin sen tapainen, aina parasta saada räkätauti juuri alkuun kun pitäisi olla skarppina ja tutustua ympäristöön. Tämä ei siis ole lähellekään ensimmäinen kerta kun näin tapahtuu. Se voi olla stressi, univaje tai ilmastonvaihto. Univaje ainakin oli kohtalaisen hirveä, koska tiistain vastaisena yönä lähdettyämme sain nukuttua kunnolla vasta torstain vastaisena yönä

Kummallinen tunne, kun oltiin Belfastissa vielä viime viikon maanantai-tiistaiyönä ja nyt se tuntuu niin kaukaiselta, kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Täällä tuntuu siltä kuin olisi puoliksi tullut Suomeen, kun puut on samoja ja ilma tuntuu samanlaiselta (lisäksi jos ostaa päivittäistarpeita, niiden kääreissä lukee samat tiedot yleensä myös suomeksi). Ja täällä näkyy jo ikkunasta katsomalla, mikä vuodenaika on, mitä ei voi Belfastista sanoa.
    Norjan kuullunymmärtäminen sujuu lähes 70% paremmin nyt kuin aiemmin, kummallisesti siihen vaan tottuu. Itse en tosin osaa vieläkään sanoa juuri mitään, eilen sanoin kaupassa takk saadessani kuitin, ja siinä olikin ne ponnistelut. D:n äiti on kovasti laittamassa mua jollekin norjankurssille; kun ensin saisi räät pois rööreistä ja vähän sopeuduttua tänne. Jos jonnekin A1-kurssille menen, voin ehkä pitkästä aikaa olla taas se loisto-oppilas joka joskus olin.

Olen nähnyt tämän pohjoisen kaupungin lähiympäristöä vuorineen tähän mennessä vain auton ikkunasta, rundi tehtiin nimenomaan autolla siksi, että olin liian heikossa kuosissa lähteäkseni kävelemään ulos.
    Pitäisi saada hankittua semmonen reipas, tervehenkisen sporttinen talvitakki, mikä Norjassa on kaikilla, puhumattakaan converseja paremmin talvikengiksi soveltuvista jalkineista, mutten ole vielä edes päässyt mihinkään kauppoihin täällä. Lukuunottamatta lähikauppaa, jossa oli hinnat tuotteiden alla digitaalisilla näytöillä (vaikka sivistysvaltiossa olenkin suurimman osan elämästäni elänyt, en moista hitechiä ollut tähän mennessä todistanut). Hinnat pöyristytti jonkun verran suoraan halvasta maasta tulleena - Suomesta tänne tullessa ei ehkä niinkään - mutta vielä enemmän, jos valuutan eriys ei häiritsisi hahmottamista.
    Oslossa näkee jo yhdellä silmäyksellä ihmisiä katsomalla, että kyseessä ei ole Iso-Britannia. Paljon vähemmän verkkareita ja lenkkareita/korkkareita, kiloittain vähemmän meikkiä, korvakoruja ja hiuslakkaa eikä ylipäänsä samanlaista sirkuspukeutumista. Olen optimistinen sen suhteen, että löydän täältä uudet housut ja kengät vaivattomammin kuin Belfastista joutumatta tyytymään glitter-lenkkareihin ja äärimmäisen kivipestyihin pillifarkkuihin. En paljoa liioittele jos sanon pääosan Belfastin kaupoista rajoittavan tarjontansa noihin.